Hyvä opistolaisten kotiväki!
Tervetuloa opistolle kotiväenpäivään sunnuntaina 10.2.2019 klo 10 – 17
Päivän ohjelma:
10.00 Jumalanpalvelus Jämsän kirkossa
11.30 Lounas
Lumiveistosäänestys ja kyläilyä kämpissä
14.00 Välipala
15.00 Alustus ja keskustelua aiheesta Ajankäyttö
Lumiveistoskisan palkitseminen
17.00 Päivällinen
Ilmoittautuminen https://www.lyhytkurssille.fi/kurssi/jamsa/7236/
Opisto järjestää tammikuussa kaikille avoimen piirustus- ja taidekilpailun, jonka tavoitteena on hankkia kuvamateriaalia myöhemmin keväällä julkaistavaa englanninkielistä lastenlauluäänitettä varten. Kilpailuun voi osallistua lähettämällä piirustuksen, maalauksen, tussityön tai muun graafisen työn osoitteeseen Toimisto/Jämsän Kr. Kansanopisto, Ruotsulantie 42, 42100 Jämsä. Kilpailuaikaa on 31.1.2019 asti.
Kilpailuun kannattaa lähettää erityisesti iloisia ja leikkisiä eläin- ja ihmishahmoja kuvaavia teoksia, sillä kaikki äänitteen kuvitusmateriaaliksi valittavat työt palkitaan kyseisellä äänitteellä. Raadin valitsemat voittajat saavat lisäksi kurssilahjakortteja.
Katso kilpailun säännöt ja tarkemmat teoksia koskevat vaatimukset alla olevasta liitteestä.
Kuva: Anri Peltomäki
Kaksi vuotta sitten kurssimuotoisena aloitettu kirkkotekstiiliprojekti pääsi maaliinsa viime viikonloppuna, kun koko tekstiilisarja valmistui ja otettiin käyttöön. Ensimmäisen adventin juhlajumalanpalveluksessa 2.12. käytössä oli valkoinen sarja. Tekstiilejä on valmistettu viisi eri sarjaa, eli jokaisessa liturgisessa värissä löytyy alttaripöytätekstiili eli antependium, papin alban päälle puettava stola, sekä kirjaliina. Ehtoollismaljan päälle asetettava kalkkiliina on muunvärisenä paitsi mustana, koska pitkäperjantaina ei vietetä ehtoollista. Kolehtihaavit on valmistettu violetteina, valkoisina ja vihreinä.
Projektin taustalla oli tarve saada kirkkotekstiilit kaikille kristillisyytemme opistoille ja leirikeskuksille, joilla järjestetään SRK:n rippikouluja. Melkein joka kuukausi järjestetyillä kursseilla on ollut mukana viisitoista naista. Kursseja ovat vetäneet tekstiilisuunnittelija Inkeri Kärkkäinen ja tekstiilitaiteilija Annukka Mikkola. Koska Jämsä tunnetaan huopapitäjänä, on luontevaa, että tekstiilien materiaalina on käytetty huopaa. Huovista löytyikin raikkaita, sisustuksellisesti haastavaan tilaan (liikunta-/juhlasaliin) sopivia värisävyjä.
Kirkkotekstiilit tulevat olemaan ahkerassa käytössä, sillä opistolla pidetään jumalanpalveluksia paitsi lukuvuoden mittaisten talvikurssien ja yhden viikonlopun kestävien lyhytkurssien miehittäminä sunnuntaina, myös rippikouluissa, joita tulevanakin vuonna järjestetään opistolla kuusi.
Lue lisää 5.12. julkaistusta Päivämiehestä ja katso kuvakooste kirkotekstiilikurssin juhlasta ja jumalanpalveluksesta opiston Facebookista!
Osa kirkkotekstiilikurssilaisista juhlisti valmiita tekstiilejä pukeutumalla kansallispukuun.
Ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa oli käytössä valkoiset tekstiilit ja kolehtihaavit.
Kirkkotekstiilien yksityiskohdat eli motiivit on nyplätty kulta- ja hopelangalla. Tässä violetin antependiumin motiivina on kyyhkynen.
Ensimmäisenä adventtiviikonloppuna opistolle kokoontuneella 166. urkukurssilla vietettiin juhlahetki urkukurssien 20-vuotisen historian kunniaksi. Juhlassa urkukurssien yhtenä vetäjänä toiminut Tapani Hintsala esitteli opiston kurssimuotoisen urkurakennustoiminnan taustaa ja muisteli, kuinka sen ensimmäisenä tavoitteena oli saada opiston uuteen juhlasaliin urut. Nämä 19-äänikertaiset urut valmistuivat keväällä 2003 opiston 40-vuotisjuhlaan. Sen jälkeen kurssilla on työstetty kymmeniä eri urkuprojekteja paitsi opistolle, myös 29 rauhanyhdistykselle ympäri Suomea, seurakuntien tiloihin sekä koteihin.
Kurssin juhlatilaisuus sisälsi luonnollisesti paljon urkumusiikkia ja virsiä. Urkurina toiminut Katariina Kopsa sai huippukuntoon viritetyt urut soimaan uskomattoman kauniisti, ja Tauno Satomaa valotti laulettujen adventinajan virsien taustoja. Juhlassa muistettiin myös poisnukkuneita urkukurssilaisia.
Suurimpia projekteja, joissa urkukurssit ovat olleet mukana, ovat opiston isojen urkujen ohella olleet Espoon, Tampereen ja Nurmijärven rauhanyhdistysten urut. Urkukurssien merkitys näkyy valmistuneiden urkujen lisäksi kuitenkin myös urkutietouden lisääntymisenä. Kurssitoiminta on ainutlaatuinen tapa rakentaa urkuja, ja se on auttanut pelastamaan monta soitinta romutukselta. Erityisesti uusien kontaktien syntyminen on ollut tärkeää, sillä moni projekti olisi jäänyt tekemättä ilman urkukurssilaisia ja heidän yhteyksiään. Rakentajille itselleen kurssitoiminta on tuonut merkityksellistä yhdessä tekemistä, elinikäistä uuden oppimista ja syviä ystävyyssuhteita.
Valmiiden urkujen huolto vaatii paljon työtä, ja tällä hetkellä arviolta puolet kurssien työmäärästä kuluukin huoltohommissa. Urkujen rakentaminen on pitkälti käsityötä, sillä puuosat tehdään itse opiston verstaalla. -Uusia urkujen rakentamisesta ja huoltamisesta kiinnostuneita otetaan mieluusti mukaan, Tapani Hintsala vinkkaa.
Opiston juhlasalin urut valmistuivat vuonna 2003.
Urkukurssien 20-vuotisjuhlassa kuultiin upeita urkusävelmiä ja -improvisaatioita Katariina Kopsan soittamana.