Opiskeluhuoltosuunnitelma

Opiskeluhuoltosuunnitelma kansanopiston oppivelvollisuuskoulutusta varten

Jämsän Kristillinen Kansanopisto 17.4.2023

Sisällys

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve
2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto
3. Opiskelijoille annettava yhteinen ohjaus
4. Opiskeluhuollon ryhmät
5. Opiskelijoiden osallisuuden edistäminen
6. Järjestyssäännöt, kurinpitotoimet ja asuntolapaikkasopimus
7. Opiskeluun osallistumisen seuranta ja poissaolot
8. Opiskelijaruokailu
9. Opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus
10. Kriisisuunnitelma
11. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus
12. Suunnitelma kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi
13. Ehkäisevä päihdetyö
14. Yhteistyö huoltajien kanssa
15. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa
16. Yksilökohtainen opiskeluhuolto
17. Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut opistolla
18. Opiston ulkopuoliset tukipalvelut
19. Toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi
20. Henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan ja sen toteuttamiseen
21. Opiskeluhuollosta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille, yhteistyö- ja viranomaistahoille

Liite A Oppivelvollisen nuoren polku Jämsässä

Lomake 1 Suostumus opiskeluhuollon palveluihin

Lomake 2 Opiskeluhuollon kertomus

Lomake 3 Muistio kiusaamistilanteen selvittelystä

1. Opiskeluhuollon kokonaistarve

Oppivelvollisella on oikeus saada riittävästi oppilaanohjausta tai opinto-ohjausta sekä muuta ohjausta haku-velvoitteidensa täyttämiseksi (Oppivelvollisuuslaki 10 §). Opiskelun ohjauksen ja tuen tarkoitus kansanopistoissa on mm. tukea ja ohjata opiskelijaa siten, että hän kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle soveltuvia koulutusta ja uravalintaa koskevia ratkaisuja. Ohjauksen tehtävänä on myös tukea opiskelijaa opiskelun aikaisessa elämäntilanteessaan. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja omasta elämästä laajemmin. Ohjauksen keinoin voidaan tukea oppimaan oppimista, kehittää opiskelutaitoja, tukea itsearviointitaitojen kehittymistä, vahvistaa opiskelijan itsetuntoa ja parantaa hänen ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojaan. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia ja siksi myös vertaistuki on osa opiskelun ohjausta ja tukemista.

Opiston henkilöstö antaa kullekin opiskelijalle tämän tarvitsemaa aikaa, huomiota ja kunnioitusta sekä neuvontaa ja tukea. Opetus- ja muu henkilöstö vastaa erilaisten opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tekee yhteistyötä tarvittavien ohjaus- ja tukihenkilöstöön kuuluvien asiantuntijoiden kanssa. Opistolla varmistetaan, että opiskelijat tiedostavat oikeutensa ja vastuunsa omasta oppimisestaan ja opintomenestyksestään. Opetus- ja muu henkilöstö tukee opiskelijaa yksilöllisen oppimispolun löytämisessä ja sen mukaan etenemisessä.

Nuoren opiskelua tuetaan yhteistyössä opiskelijan, huoltajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ohjauksessa on huomioitava opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, osaaminen ja elämäntilanne. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota niiden opiskelijoiden tukemiseen ja ohjaukseen, joilla on opiskelu- tai oppimisvaikeuksia tai elämänhallintaan liittyviä haasteita. Mikäli opiskelun alussa tai aikana havaitaan joitakin opiskelijoiden fyysiseen, psyykkiseen tai sosiaaliseen tilanteeseen liittyvä seikkoja, jotka tulisivat vaikeuttamaan opinnoissa etenemistä, on tilanne selvitettävä mahdollisimman pian ja pyrittävä löytämään keinoja opiskelijan tukemiseen. Oppilaitos ja sen ylläpitäjä voi tarpeellisia tukitoimia pohtiessaan tehdä yhteistyötä tarvittaessa paikallisten tai alueellisten eri alan asiantuntijoiden kanssa opiskelijan opiskeluvaikeuksien ratkaisemiseksi.

Opiskeluhuolto on opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskelijan etu on etusijassa opiskeluhuollossa. Opiskelijalla on oikeus maksuttomaan opiskelijahuoltoon. Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisestä vastaa Keski-Suomen hyvinvointialue.

Psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat opiskelijan saatavilla ja ne järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Opiskelijan yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon opetuksen arjessa sekä tarvittavan tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Monialainen yhteistyö on keskeistä. Opiskeluhuoltoa ohjaa luottamuksellisuus ja kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan.

Opistossa opiskeluhuolto on kaikkien yhteisössä työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Opiston johtosäännön (§ 10) mukaan pedagogisen rehtorin tehtävänä on johtaa opiskeluhuoltotyötä opistossa. Opiskeluhuolto toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää ja sen tehtävänä on vahvistaa osalli-suuden, turvallisuuden ja huolenpidon ilmapiiriä opetuksessa. Jokaisella opiskelijalla on myös oikeus yksilö-kohtaiseen opiskeluhuoltoon, joka voi olla sekä ehkäisevää että tukea antava. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan opiskelijan ja tarvittaessa huoltajan suostumuksella. Monialainen yhteistyö on opiskeluhuollossa keskeistä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen opiskelijaan ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon nuoren edun ensisijaisuus.

2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiston toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskeli-joiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Opiston toiminnassa pyritään ennalta-ehkäisevään toimintaan terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamiseen osallistuu koko opiston henkilökunta ja sitä kautta vastuu oppilaitosyhteisön turvallisuudesta ja muusta hyvinvoinnista on kaikilla oppilaitosyhteisössä työskentelevillä.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tehdään myös opetussuunnitelman mukaisilla talon tunneilla ja teemapäivinä. Ne käsittelevät myös opiskelijahuoltoon liittyviä teemoja, kuten ennaltaehkäisevää päihdetyötä, somekäyttäytymistä, kiusaamista, rasismia, vuorovaikutusta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, mielenterveyttä, itsensä johtamista jne. Viikoittain tapahtuvalla talon tunnilla ja ryhmänohjaustunnilla voidaan käsitellä sisäoppilaitoselämään ja oppilaitosviihtyvyyteen liittyviä pinnalla olevia teemoja, kuten unen ja palautumisen merkitystä, yhteisöllisyyttä ja ryhmäytymistä, järjestyssääntöjä, itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja.

3. Opiskelijoille annettava yhteinen ohjaus

Ohjausta järjestetään yksilöllisesti tai yhteisöllisesti, henkilökohtaisena ohjauksena, ryhmäohjauksen tai vertaisohjauksen sekä näiden yhdistelmänä. Kansanopistoissa yhteisöllinen ohjaus korostuu. Opistoilla on mahdollisuus toteuttaa ohjausta eri muodoin ja toimintatavoin. Ohjausta voidaan toteuttaa tarvittaessa yhteistyössä työelämän kanssa, jolloin siinä voidaan huomioida opiskelijan jatkokoulutus- ja urasuunnitelmia. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli myös työelämäyhteistyössä ja erilaisten koulutusyhteistyömahdollisuuksien toteuttamisessa, kuten oppilaitokseen tutustumisessa. Ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijoita siten, että he voivat onnistua opinnoissaan, motivoituvat jatkamaan opiskelua ja löytävät paikkansa seuraavan koulutusvaiheen opinnoissa. Keskeiset ohjaukselliset tavoitteet kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan.

Ryhmänohjaajat vastaavat oman ryhmänsä pääasiallisesta ohjauksesta opisto-opinnoissa. Ryhmänohjauksessa kiinnitetään huomiota mm. opiskelijoiden perehdyttämiseen opiston toimintaan, opisto-opiskelun menettelytapoihin, opintojen ja aikataulutuksen suunnitteluun ja ryhmähengen luomiseen. Erityisesti opintojen alkuvaiheessa ryhmänohjaajien antaman ohjauksen merkitys on suuri. Myös opinto-ohjaaja, kuraattori ja terveydenhoitaja antavat ohjausta tarpeen mukaan omiin aihepiireihinsä liittyen sekä koulupsykologi opiston aikaisiin opintoihin. Jokainen opettaja antaa oppiainettaan koskevat ainekohtaiset ohjeet opiskelijoilleen. Opiston opinto-ohjaaja antaa sekä ryhmä- että yksilöohjausta erityisesti jatko-opintoihin liittyen.

4. Opiskeluhuollon ryhmät

Opiskeluhuollon palveluiden järjestäjä (Jämsän kaupunki) asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän. Opetuksen ylläpitäjänä opisto asettaa opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävänsä ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan, kun käsiteltävä asia edellyttää.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa kuntakohtaisen oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista ennaltaehkäisevästi. Ryhmä kokoontuu syksyllä ja keväällä sekä tarvittaessa useammin. Ryhmä selvittää kunnan oppilas- ja opiskeluhuollolliset tarpeet oppilailta/opiskelijoilta, henkilöstöltä ja huoltajilta. Pedagoginen rehtori edustaa opistoa opiskeluhuollon ohjausryhmässä.

Opiskeluhuollon ohjausryhmän tehtävät:

• vastaa oppilas- ja opiskeluhuollosta esikoulusta lukioon
• vastaa kunta-/hyvinvointialuekohtaisen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelman seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä
• vastaa oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmien tarkistamisesta vuoden sisällä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämisestä
• tarkistaa erityisen tuen oppilaiden päätösten ja asiakirjojen ajantasaisuuden
• opiskeluhuollon seutukunnallinen yhteistyö
• perehtyy valtakunnallisiin oppilas- ja opiskelijahuollon suuntauksiin ja ohjeisiin sekä tiedottaa tarvittavia toimijoita
• perehtyy kouluterveyskyselyn kunta-/hyvinvointialuekohtaisiin tuloksiin, tiedottaa ja suunnittelee toimenpiteitä
• koulut ja oppilaitokset voivat esittää toiveitaan oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyen opiskeluhuollon ohjausryhmälle

Jämsän kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmän kokoonpano (tältä osin suunnitelma täydentyy ja tarkentuu lukuvuoden aikana / hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa 1.1.2023):

• Soile Kukkonen, perusopetuksen apulaisrehtori (pj),     varajäsen: Sisko Ahonen, perusopetuksen apulaisrehtori
• Petra Koljonen, (sihteeri), yhteisöllisen opiskeluhuollon koordinaattori
• Virva Jukarainen, opiskeluhuollon palveluvastaava,     varajäsen:
• Sanna Kytöoja, kuraattori (toinen aste),     varajäsen:
• Maija Jääskeläinen, varhaiskasvatusjohtaja,     varajäsen: Tarja Ekman, varhaiskasvatuksen erityisopettaja
• Helena Myllymäki, lukion opinto-ohjaaja,     varajäsen: Juha Damskägg, johtava rehtori
• Teemu Liedenpohja, nuoriso-ohjaaja,     varajäsen: Pia Salminen, nuoriso-ohjaaja

Gradia:

• Marianne Maksniemi, lastensuojelun avohuollon tiimin esihenkilö,     varajäsen:
• Immu Isosaari, palvelupäällikkö, Jämsän terveys,     varajäsen:
• Virpi Merikallio, vastaava lääkäri, Jämsän terveys
• Essi Kusmin, palveluvastaava, Jämsän terveys
• Ilkka Majuri, pedagoginen rehtori, Jämsän kr. kansanopisto

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiston opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa opistolla pedagoginen rehtori. Ryhmään kuuluvat lisäksi opinto-ohjaaja, kuraattori, opistokuraattori ja opiskeluhuollon psykologi sekä opiskelijoiden ja vanhempien edustaja. Tarvittaessa kutsutaan mukaan asiantuntijoita (esim. opiskeluterveydenhoitaja, nuorisotyö, poliisi, seurakunnan työntekijä jne.) sekä opiston muuta henkilökuntaa. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa.

Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen. Opiskeluhuoltoryhmässä käsiteltävät asiat muotoutuvat opiston tarpeiden mukaan. Teemoina voivat olla esim. kiusaaminen, oppituntien työrauha, uni ja palautuminen, mielenterveysongelmat, luvattomat poissaolot, päihteettömyys, opiskelijaryhmien ryhmäytyminen, tasa-arvo, koulun yleinen turvallisuus ja opiskeluhuollon toteutuminen tai muut opetussuunnitelmasta tai oppilaitoksen säännöistä nousevat asiat. Ryhmä suunnittelee toimia ongelmien vähentämiseksi ja toimii opettajien tukena ongelmatilanteissa. Ryhmä tiedottaa koteja käytettävissä olevista opiskeluhuollon palveluista syyslukukauden alussa (Wilman välityksellä ja/tai kotiväen kurssilla).

Opiskeluhuoltoryhmä sopii muistion kirjoittajan. Muistioon kirjataan aika, läsnäolijat, käsitellyt asiat, sovitut toimenpiteet sekä vastuuhenkilöt. Pedagoginen rehtori arkistoi muistion ja tuo sen seuraavaan opiskeluhuoltoryhmään, jotta voidaan tarkistaa sovittujen asioiden toteutuminen. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän muistiot kootaan omaan kansioon ja säilytetään 10 vuotta.

Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, yleensä kuraattori, pedagoginen rehtori tai ryhmänohjaaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka yleensä on kuraattori. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan suostumusta.

5. Opiskelijoiden osallisuuden edistäminen

Kaikki opiston opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan ja johonkin sen toimikunnista. Opiston opiskelijakunta muodostaa pienoisyhteiskunnan, jonka puitteissa saadaan valmiuksia ja kokemuksia yhteisössä ja yhteiskunnassa toimimisesta sekä lisätään yhteiskunnallista tietämystä, aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta. Opistoneuvosto vastaa opiskelijakunnan toiminnasta. Se on opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyöelin, joka kokoontuu lukuvuoden aikana kerran periodissa. Neuvostossa ideoidaan opiston yhteisiä tapahtumia ja vapaa-ajan toimintaa opiskelijoiden omien ajatusten pohjalta. Opiskelijoiden ideat käsitellään opistoneuvostossa ja viedään tarvittaessa eteenpäin opetus- ja ohjaushenkilöstön tiimikokoukseen ja henkilökunnan kokoukseen sekä, asian niin vaatiessa, johtokuntaan asti. Opistoneuvoston alaisia toimikuntia on vuodesta riippuen noin 4-5. Ne muodostetaan suuntautuneisuuden ja kiinnostuksen perusteella, minkä kartoittamiseksi opiskelijoille toteutetaan lukuvuoden aluksi kysely. Opinto-ohjaaja toimii pienoisyhteiskunnan koordinaattorina. Myös opiston johtokunta valitsee edustajansa opistoneuvostoon. Opistoneuvoston puheenjohtaja pyydetään mukaan lukuvuoden aikaisiin johtokunnan kokouksiin tuomaan opiskelijakunnan terveisiä.

Kaikilla opiskelijoilla on lukuvuoden aikana useita yleistä hyvinvointia ja viihtyisyyttä edistäviä vastuutehtäviä, joihin henkilökunnan jäsenet ohjaavat heitä. Opiston keittiön henkilökunta ohjaa opiskelijoita suurkeittiön tiskivuoroihin, iltanuoriso-ohjaaja ohjaa opiston päärakennuksen yleisten tilojen iltasiivoukseen ja päivystäjä, siivoojat sekä opettajat ohjaavat asuntoloiden viikkosiivouksiin.

6. Järjestyssäännöt, kurinpitotoimet ja asuntolapaikkasopimus

Jämsän kristillisen opiston (myöh. Opisto) johtokunta on oppivelvollisuuslain, lukiolain ja Opiston johtosäännön (§ 6) nojalla hyväksynyt Jämsän Kristillisen Kansanopiston järjestyssäännöt, suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista sekä asuntolapaikkasopimuksen. (ks. liitteet). Jokainen opiskelu- ja asuntolapaikan vastaanottanut opiskelija on sitoutunut noudattamaan johtokunnan hyväksymiä oppilaitoksen järjestys- ja muita sääntöjä.

Johtokunnan hyväksymiä järjestyssääntöjä sovelletaan Opiston oppivelvollisille suunnattuun vapaan sivistystyön koulutukseen sekä muihin perusoppijakson linjoihin. Järjestyssäännöt ovat voimassa Opiston oppilaitoskäytössä olevalla alueella ja myös sen ulkopuolella opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa.

Järjestyssäännöt on laadittu yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Ne pyrkivät edistämään hyvää työskentelyilmapiiriä, opiston sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä opistoyhteisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Opiston koulutus ja muu toiminta perustuvat vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen arvoihin. Muita arvojamme ovat yhteisöllisyys ja jatkuva kehittyminen.

7. Opiskeluun osallistumisen seuranta ja poissaolot

Lukiolain 30 §:n mukaan opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä. Opintokokonaisuuden hyväksytysti suorittamisen edellytyksenä on säännöllinen läsnäolo ja mahdollisista poissaoloista on annettava opettajalle suullisesti tai kirjallisesti poissaoloselvitys. Ryhmän-ohjaajat seuraavat omien opiskelijoidensa opintojen etenemistä ja poissaoloja kokonaisuutena. Mikäli opiskelija ei suoriudu opinnoistaan riittävällä tavalla, ryhmänohjaaja on hyvissä ajoin yhteydessä opiskelijaan ja huoltajiin. Poissaolojen merkitsemiseen ja selvittämiseen käytetään Wilma-ohjelmistoa. Opettajat merkitsevät poissaolot ja myöhästymiset Wilmaan päivittäin. Wilma-tunnukset jaetaan myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille.

Opiskelijan on kysyttävä lupa poissaoloon ennakkoon ko. aineen opettajalta aina, kun se on mahdollista. Hyväksyttävästä syystä luvan enintään kolmeksi päiväksi myöntää ryhmänohjaaja, sitä pidemmäksi ajaksi pedagoginen rehtori. Luvan yksittäiseltä oppitunnilta poissaoloon myöntää ao. aineen opettaja. Luvan myöntänyt henkilökunnan jäsen merkitsee opiskelijan poissaolon Wilmaan. Ellei lupaa ole voitu kysyä ennakkoon, on opiskelija/huoltaja velvollinen ilmoittamaan opistolle poissaolosta ja sen syystä. Jos on syytä epäillä toistuvasti poissaolleen poissaolojen syiden hyväksyttävyyttä, opettaja ilmoittaa asiasta ryhmänohjaajalle. Ryhmänohjaaja selvittää asian opiskelijan ja huoltajien kanssa.

8. Opiskelijaruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena opiskelupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetyt ja ohjatut, täysipainoiset maksuttomat ateriat. Ruokailuhetki on opiskelijalle tärkeä. Ruokailulla tuetaan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opiskelijaruokailun ja opiskelupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Opiskelijoille annetaan mahdollisuus osallistua ruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Ruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä keittiöhenkilöstön kesken. Yhteistyössä opiskelijan, huoltajan ja mahdollisesti opiskelijaterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta opiskelijan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.

9. Opiskeluympäristön terveys ja turvallisuus

Opiskelijoiden opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta ylläpidetään ja edistetään opiston henkilökunnan, perusoppijakson opiskelijoiden ja lyhytkurssilaisten palautteen perusteella. Opiston opiskelu- ja asuntolatiloissa tehdään säännöllisesti turvallisuus- ja kuntotarkastuksia. Opiskelijoille pidetään heti alkusyksystä käyttö- ja turvallisuuskoulutus asuntolaelämiseen liittyen. Opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestetään vuosittain poistumis- ja suojautumisharjoitukset. Opistossa toimii työsuojelu- ja turvallisuustoimikunta (johtosääntö § 19), johon kuuluvat rehtori, pedagoginen rehtori, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluvaravaltuutettu, opettajakunnan edustaja, kiinteistönhoitaja, opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi sekä opiskelijoiden edustaja. Toimikunnan tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen sekä opiston pelastusorganisaationa ja kriisiryhmänä toimiminen. Toimikunta tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä työolojen parantamiseksi sekä työterveyshuollon kehittämiseksi ja työsuojelukoulutuksen ja työn opastuksen järjestämiseksi. Toimikunta seuraa myös henkilöstön työaikatoteumaa ja sairauspoissaolojen kehitystä sekä vaaratilannerekisteriä. Lisäksi toimikunta osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen, työsuojelutarkastuksiin ja palotarkastuksiin sekä suorittaa vuosittaisen turvallisuusanalyysin, riskien arvioinnin ja sisäisen palotarkastuksen. Toimikunta vastaa kriisiohjeiden ja pelastussuunnitelman päivityksestä ja henkilökunnan kouluttamisesta kriisitilanteita varten. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti kaksi kertaa kevätkaudella ja kaksi kertaa syyskaudella sekä tarvittaessa useamminkin.

10. Kriisisuunnitelma

Oppilaitokseen on luotu kriisitoimintamalli mm. seuraavia äkillisiä kriisitilanteita varten:

• Opiskelijan tai työntekijän kuolema tai vakava sairastuminen
• Opiskelijan lähiomaisen kuolema
• Itsemurha tai sen yritys
• Vakava onnettomuus tai tapaturma, opiskelijan katoaminen
• Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen
• Aseellinen uhkaus tai pommiuhkaus · Vakava uhkatilanne (pelastussuunnitelma)

Kriisitoimintamalliin on kirjattu myös kriisien ehkäisyn ja selviytymisen tukemisesta tarkemmat ohjeet mm. seuraavista osa-alueista:

• masennus ja itsemurhavaara
• psykoottinen käyttäytyminen
• päihteiden väärinkäyttö
• koulukiusaaminen ja -väkivalta
• perheessä tapahtuva väkivalta

Kriisitoimintamalli sisältää myös taustatietoa kriiseistä ja henkisestä tuesta, toimenpiteet kriisivalmiuden ylläpitämiseksi sekä tiedottamisen kriisitilanteessa. Kriisitoimintamalli ja pelastussuunnitelma ovat kaikkien henkilökunnan jäsenten löydettävissä sähköisenä versiona opiston IMS-järjestelmästä.

11. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

Tapaturmia ehkäistään kartoittamalla riskit ja vaaranpaikat mm. sisätiloissa, opiston piha-alueilla ja asuntoloissa. Tapaturmien ehkäisemiseksi tai esimerkiksi ennen opistolla järjestettäviä tapahtumia tai liikunnallisia teemapäiviä voidaan laatia erillinen tapaturmien riskiarviointi.  Riskiarvioinnin yhteydessä arvioidaan myös riskin suuruutta ja siedettävyyttä. Riskiarvioinnin tekemisestä vastaa opiston työsuojelu- ja turvallisuustoimikunta.

Opettajille, ohjaajille ja opiston muulle henkilökunnalle järjestetään ensiapukoulutusta. Opistolla on ensiaputarvikkeet päivystäjän huoneessa ja korkeamman riskin tiloissa (keittiö, opetuskeittiö, teknisen työn tilat).  Ensiapukaapin sisällöstä vastaa työsuojeluvaltuutettu. Pienten naarmujen ja haavojen tai pienten tapaturmien hoidossa noudatetaan normaaleja itsehoito-ohjeita. Jos tarve vaatii eikä opiskelijaterveydenhoitaja ole talossa, opiskelija toimitetaan terveyskeskukseen tai päivystykseen.

Tapaturman tai sairaustapauksen sattuessa ollaan yhteydessä opiskelija huoltajaan ensisijaisesti opiskelijan omasta, ja hänen kanssaan niin sovittaessa, henkilökunnan toimesta. Opistolla on opiskelijoille vakuutus, joka korvaa opiston toiminnassa tapaturmasta aiheutuneet hoitokulut. Oppilaitoksen ulkopuolista hoitoa vaatineesta tapaturmasta tehdään aina ilmoitus toimistoon.

12. Suunnitelma kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi

Oppilaitoksen oppimisympäristön tulee tukea opiskelijan oppimista ja kasvua ja sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti opiskelijalle turvallinen.  Oppilaitoksen järjestyssäännöt sekä lainsäädäntö on laadittu tukemaan tätä tavoitetta. Oppilaitoksessa tehdään häirintää, kiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevää työtä viikoittain teemapäivissä, ryhmänohjaustunneilla sekä talon tunneilla. Opiskelijoiden itsetuntemusta, onnistunutta vuorovaikutusta ja ryhmäytymistä lisäävät aiheet näkyvät oppilaitoksen opetus-suunnitelmassa, mutta tarvittaessa niitä voidaan kohdentaa jokaisen vuosikurssin erityistarpeiden perusteella.

Oppilaitoksen jokaisen työntekijän velvollisuus on puuttua näkemäänsä ja kuulemaansa kiusaamiseen. Tilanteen selvittely on opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön vastuulla. Muissa työtehtävissä olevat ilmoittavat kiusaamistilanteista heille. Kiusaamistilanteen nähnyt tai kuullut opettaja voi selvittää tilannetta itse tai ryhmänohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajalle pitää aina mennä tieto kiusaamistilanteista ja niiden selvittelyistä. Tarvittaessa otetaan yhteys kuraattoriin, opistokuraattoriin, opinto-ohjaajaan tai muuhun opiskelijahuoltoryhmän jäseneen. Tarvittaessa asiaa varteen kokoonpannaan monialainen asiantuntijaryhmä tai asiaa käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä, jos kiusaaminen on asia, joka koskettaa koko ryhmää. Erityisen vaikeissa tapauksissa voidaan myös konsultoida oppilaitoksen ulkopuolisia asiantuntijoita (kuten psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja).

Kun saadaan tieto kiusaamisesta, kuullaan ensin kahden kesken kiusatuksi joutunutta ja sen jälkeen kiusaajaa/kiusaajia. Kun kaikkia on kuultu erikseen, kutsutaan heidät yhdessä paikalle. Sovitaan asia ja tehdään sopimus kiusaamisen loppumisesta (lomake tämän asiakirjan lopussa). Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta.

Jos kiusaaminen sopimuksesta huolimatta jatkuu, seuraavassa palaverissa asianomaisten lisäksi on mukana kaksi aikuista (opettaja/ryhmänohjaaja sekä oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän jäsen). Kiusaamistilanne käydään uudelleen läpi, tehdään sopimus kiusaamisen loppumisesta ja asian seurannasta. Sovitut asiat kirjataan muistioon, jonka allekirjoittavat kaikki palaverissa läsnä olevat. Muistio lähetetään tiedoksi sekä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden kotiin, että pedagogiselle rehtorille.

Jos kiusaaminen edelleen jatkuu, seuraavassa palaverissa on koolla em. henkilöiden lisäksi pedagoginen rehtori ja alle 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmat. Riippuen tilanteen vakavuudesta pedagoginen rehtori puhuttelee ja nuhtelee opiskelijan ja/tai antaa kirjallisen varoituksen. Kirjallinen varoitus merkitsee sitä, että opiskelija on vaarassa tulla erotetuksi, jos hänen käytöksensä ei muutu.  Lisäksi kartoitetaan kiusaajan opiskelijahuollon tuen tarve, mm. kuraattorin selvittelyt, nuorisopsykiatrinen apu jne.

Vakavissa tapauksissa ja pitkään jatkuneen kiusaamisen selvittelyssä otetaan yhteys poliisiin. Kiusaaminen on väkivaltaa ja väkivalta on rikos (Suomen perustuslaki). Kiusaamiseen ja väkivaltaan voi syyllistyä myös oppilaitoksen työntekijä. Opiskelija ei välttämättä uskalla puhua asiasta opistossa. Siksi koteja tulee kannustaa ottamaan yhteyttä opistoon heti, kun nuoren koulunkäynnissä on pulmia.

13. Ehkäisevä päihdetyö

Terveellisten elämäntapojen korostaminen ja niihin ohjaaminen on esillä opiston toiminnan kaikilla tasoilla joka vuosi (järjestyssäännöt, mahdolliset teemapäivät, talon tunnit, liikuntatuntien ja muiden oppituntien sisällöt, koko henkilökunnan toteuttama kasvatustyö).  Opistossa pääpaino erilaisten päihteiden käytön osalta on ennaltaehkäisevässä työssä.

Satunnaisella valvonnalla pyritään estämään mm. opiskelijoiden tupakointi opiskeluaikana. Jos opiskelija kuitenkin tupakoi opiston oppilaitoskäytössä olevalla alueella, ensimmäisellä kerralla opiskelijalle annetaan huomautus oppilaitosalueella tupakoinnista. Toisesta kerrasta ilmoitetaan kotiin ja poliisille (yli 15 v.), jolla on oikeus sakottaa opiskelijaa.

Päihteiden ja huumeiden käyttöä pyritään ehkäisemään aktiivisella päihdetyöllä. Jos epäillään opiskelijoiden käyttävän päihteitä/huumeita, hänet ohjataan opiskelijaterveydenhoitajalle. Opiskelijaterveydenhoitaja selvittää tarvittaessa alkoholin käyttöä kyselyllä. Huumeiden käytöstä epäilty lähetetään terveyskeskukseen.

Päihtyneenä opistossa esiintyvä opiskelija ohjataan pedagogisen rehtorin luo. Rehtori kutsuu mukaan toisen aikuisen (ensisijaisesti opiskeluhuoltoryhmän jäsen). Jos opiskelijaterveydenhoitaja on paikalla, hän arvioi opiskelijan kunnon (puhallutus opiskelijan suostumuksella tai opiskelija toimitetaan terveyskeskukseen verikokeeseen). Tästä ilmoitetaan aina huoltajille. Jatkotyöskentelyyn kuuluu asian käsittely opiskelijan, huoltajien ja mahdollisesti muiden opiston opiskelijoiden kanssa sekä ilmoitus lastensuojelulle (kriisitoimintamallissa yksityiskohtaisemmat ohjeet).

Jos epäillään opiskelijan olevan huumeiden vaikutuksen alaisena opistossa, opiskelija ohjataan opiskelijaterveydenhoitajalle/terveyskeskukseen, missä pyritään epäilys todentamaan ja asiasta ilmoitetaan huoltajalle.

14. Yhteistyö huoltajien kanssa

Koulutuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien ja kotien kanssa. Lähtökohtana on avoin ja yhdenvertainen vuorovaikutus sekä keskinäinen kunnioitus. Aktiivinen yhteistyö tukee opiskelijan oppimisen edellytyksiä, tervettä kehitystä ja hyvinvointia. Se vahvistaa opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä oppilaitosyhteisön hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö huoltajien ja kotien kanssa kuuluu oppilaitoksen toimintakulttuuriin, ja se jatkuu säännöllisenä opiskelijan koko opiskelun ajan. Yhteistyö on monipuolista, ja sen toteuttamisen tapoja kehitetään suunnitelmallisesti. Kansanopistojen oppivelvollisille suunnatuista pitkistä linjoista kerrotaan koulutusmuotona. Sen käytänteistä tiedotetaan huoltajia ja heitä kannustetaan tukemaan opiskelijan opintoja sekä osallistumaan oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Opiskelijan työskentelyä ja opintojen edistymistä seurataan yhdessä opiskelijan kanssa, ja niistä annetaan riittävän usein tietoa hänen huoltajilleen. Lisäksi opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa ohjauksesta, yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja muusta oppimisen tuesta. Opiskelijan yksilölliset edellytykset ja tarpeet ohjaavat yhteistyön toteutusta.

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyössä ja erityisesti yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa otetaan huomioon aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskelijan kehittyvä itsenäisyys ja oma vastuullisuus. Yhteistyössä huomioidaan myös perheiden moninaisuus ja yksilöllisyys. Huoltajien osaamisen hyödyntäminen oppilaitoksessa vahvistaa toimintakulttuuria. Yhteistyö korostuu koulutuksen nivelvaiheissa, opintojen suunnittelussa ja mahdollista tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaamisessa ja tukemisessa. Vastuu yhteistyön kehittämisestä sekä sen edellytysten ja toimintatapojen luomisesta on oppilaitoksella.

Oppivelvollisen huoltajan tai muun laillisen edustajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Koulutuksen ylläpitäjän on seurattava oppivelvollisen opintojen edistymistä ja ilmoitettava oppivelvollisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle, jos oppivelvollinen ei suorita opintojaan opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Jos oppivelvollinen on aikeissa keskeyttää oppivelvollisuutensa suorittamisen, koulutuksen ylläpitäjän on selvitettävä yhdessä oppivelvollisen ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai hakeutua muuhun koulutukseen. Tarvittaessa vaihtoehdot selvitetään yhteistyössä toisen koulutuksen järjestäjän kanssa.

Ensisijaisesti ryhmänohjaajat vastaavat yhteydenpidosta huoltajiin. Opiskelijoiden saapuessa syksyllä ensimmäistä kertaa opistolle järjestetään yhteinen aloitustilaisuus, jossa kerrotaan mm. huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä aikatauluineen ja esitellään opiston henkilökunta. Alkusyksystä järjestetään huoltajille ja opiskelijoille yhteinen kotiväen päivä, jossa käsitellään ajankohtaisten asioiden lisäksi mm. opiskelun ja asuntolaelämän käytänteitä sekä opistolta saatavia ja anottavia tukitoimia. Huoltajat pääsevät tutustumaan opiskelijan opintoihin. Joululomille lähdettäessä perheet kutsutaan yhteiseen joulujuhlaan. Alkukeväästä järjestetään kotiväen päivä, johon kutsutaan perheenjäsenet. Opintojen päätyttyä perheenjäsenet kutsutaan yhteiseen kevätjuhlaan. Huoltajilla on kaikkien näiden kokoontumisten aikana mahdollisuus tavata kahden kesken opiskelijan ryhmänohjaajaa.

Opiskelijat ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajat saavat tietoa opintojen edistymisestä Wilmassa. Huoltajat velvoitetaan seuraamaan oman nuorensa opintoja mm. Wilman välityksellä. Opiskelijalle mahdollisesti tulevista järjestyssääntörikkomuksista tai poissaoloista johtuvista seuraamuksista annetaan tieto alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle joko suoraan pedagogisen rehtorin lähettämänä tai ryhmänohjaajan välityksellä.

Määräajoin selvitetään huoltajien näkemyksiä oppilaitoksen toiminnasta.

15. Yhteistyö muiden viranomaisten kanssa

Tilanteissa, joissa opiskelija tai joku muu uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, ollaan yhteydessä poliisiin. Myös muissa rikoksiin liittyvissä tapauksissa kuten ilkivalta, ulkopuoliset häiriköt, perheväkivalta tai seksuaalirikokset, ollaan yhteydessä poliisiin. Poliisin kanssa tehtävä päihteisiin ja tupakointiin liittyvä yhteistyö on kuvattu kappaleessa ”Ehkäisevä päihdetyö”.

Opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaalityön kanssa tehdään yhteistyötä ja heitä konsultoidaan opiskelijakohtaisen tarpeen mukaan (esim. lastensuojelu, perheneuvolapalvelut). Nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kanssa tehdään yhteistyötä opiskelijan siirtymissä seuraavaan oppilaitokseen tai esimerkiksi opiskelijan keskeyttäessä opinnot. Etsivä nuorisotyö ja sen kautta saatavat palvelut ovat esillä myös opistovuoden aikana esimerkiksi teemapäivien yhteydessä.

16. Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Ohjauksessa korostuu opiskelijan henkilökohtainen ohjaus. Jokainen opiskelija tarvitsee jatkuvaa myönteistä ja rakentavaa palautetta sekä onnistumisen kokemuksia. Näissä opiskelun ohjauksella on keskeinen rooli. Ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelussa ja jatko-opiskelussa sekä työelämässä tarvittavien taitojen kehittymistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua myös käytännössä erilaisiin koulutusvaihtoehtoihin, kuten lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Henkilökohtainen ohjaus on erityisen tärkeää jatko-opintoihin liittyvissä kysymyksissä ja jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Ohjauksen avulla opiskelijaa autetaan suunnittelemaan kansanopistokoulutuksen jälkeisiä opintoja ja tuetaan käytännön hakumenettelyissä.

Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä opiskelijaa koskevaa monialaista opiskeluhuoltoa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Opiskelijoiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä opiskeluhuollon tuen rakentamisessa, että opiston arjessa.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Lain mukaan huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita. Opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi painavasta syystä kieltää huoltajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista.  Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että opiskelija voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Opiskeluhuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä, ja ryhmän kokoonpano, perustuu opiskelijan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä suullisella tai kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä (suostumuslomake tämän asiakirjan liitteenä). Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskeluhuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen (lomake tämän asiakirjan lopussa). Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot
• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa
• kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa
• asian aihe ja vireille panija
• opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset
• toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet
• tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma
• toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot

Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Opiskeluhuoltokertomukset sekä muut opiskeluhuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin, jonka vastuuhenkilönä on kuraattori. Opiskeluhuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä opiskelijaa taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilaitoksen edustaja kirjaa asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä opiskelijan opettajalle, pedagogiselle rehtorille ja opetuksen järjestäjälle opiskelijan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön opiskelijan tai muiden opiskelijoiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista opiskelijan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan opiskelijan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos opiskelija siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän tai ylläpitäjän on pyydettävä opiskelijan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

17. Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut opistolla

Opiskeluterveydenhuolto (Pihlajalinna Jämsä)

Opiskelijaterveydenhoitaja on opiskelijoiden saavutettavissa oppilaitoksessa yhtenä päivänä viikossa. Opiskelijat voivat mennä opiskelijaterveydenhoitajan vastaanotolle aikaa varaamatta. Tapaturmatilanteissa ollaan yhteydessä alueen päivystykseen ja toimitaan terveydenhuollon ammattilaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Oppilaitoksen voimassa oleva tapaturmavakuutus kattaa myös opiston alueella vapaa-ajalla sattuneiden tapaturmien hoitokulut. Tarvittaessa kuraattori ja päivystävä opettaja ovat opiskelijoiden tukena ajan varaamisessa.

Kuraattori- ja psykologipalvelut (Hyvinvointialue)

Kaikki oppivelvollisuutta suorittavat opiskelijat ovat oikeutettuja opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluihin (Laki oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 ja 9 §:n muuttamisesta 1225/2020).

Psykologi ja kuraattori tarjoavat ehkäisevää, yhteisöllistä ja yksilökohtaista opiskeluhuollon palvelua. Työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden hyvinvointia, myönteistä kehitystä, opiskelua, osallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja elämänhallintaa yhdessä opiston muun henkilökunnan kanssa.

Psykologin kanssa voi selvittää psyykkiseen terveydentilaan liittyviä huolenaiheita (esim. opiskelustressi, masennus, ahdistuneisuus, syömishäiriöt, ihmissuhdevaikeudet, kriisitilanteet tai yleinen pahan olon tunne). Psykologin työnkuvaan sisältyy psykologiset selvittelyt, tutkimukset ja arvioinnit (esim. oppimisvaikeuksiin liittyvissä kysymyksissä). Kuraattorin kanssa voi keskustella esim. opiskelumotivaatiosta, poissaoloista, perhe-, ystävyys- ja seurustelusuhteisiin liittyvistä huolista, yksinäisyyden tunteesta, elämänhallinnan kysymyksistä, itsenäistymisestä, vapaa-ajan harrastuksista, päihdeteemoista ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä.  Psykologi ja kuraattori kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarpeita sekä ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja –hoitoon. Työtehtäviin kuuluu yhteistyö huoltajien ja opiskelijan muun palveluverkoston kanssa.

Kuraattori- ja psykologipalvelut ovat vapaaehtoisia, luottamuksellisia ja maksuttomia. Opiskelija voi ottaa yhteyttä kuraattoriin tai psykologiin puhelimitse, tekstiviestillä tai sähköpostitse. Palveluun voi hakeutua myös esim. rehtorin, pedagogisen rehtorin, opettajan, opistokuraattorin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan, huoltajan tai asuntolaohjaajan välityksellä.

Opistokuraattori

Lakisääteisten kuraattori- ja psykologipalveluiden lisäksi opiston henkilökunnassa yhden opettajan tehtävänkuvaan kuuluvat opistokuraattorin tehtävät. Opistokuraattori ei hoida lakisääteisiä kuraattorin tehtäviä, mutta toimii opiskelijoiden kuuntelijana ja tukena sekä ohjaa tarvittaessa kuraattorin, psykologin tai opiskelijaterveydenhoitajan vastaanotolle. Opistokuraattori kuuluu opiston oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään.

18. Opiston ulkopuoliset tukipalvelut 

Opiskelijan tai huoltajan suostumuksella monialaiseen asiantuntijaryhmään voidaan kutsua myös opiston ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi opiskeluhuollon henkilöstö voi ohjata opiskelijan tai perheen näiden palvelujen piiriin, jos se katsotaan opiskelijan tuen järjestämisen kannalta tarpeelliseksi.

Sosiaalitoimen palvelut (lapsiperheiden sosiaalityö ja vammaispalvelut)

Palveluihin kuuluu mm. lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jolloin lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina. Lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojelun asiakkaiksi tullaan lastensuojeluilmoituksen kautta, lastensuojelutarpeen arvioimispyynnön kautta tai muutoin, kun lastensuojeluun on saatu tieto lastensuojelutarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluntyöntekijät voivat osallistua oppilaitoksessa oppilashuoltoryhmään, kun käsitellään heidän asiakkaitaan.

Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut (esim. nuorisopsykiatrian poliklinikka)

Etsivän nuorisotyön palvelut

Perheneuvola on lasten ja nuorten psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen (tunne-elämä) sekä mielenterveyden ongelmiin erikoistunut yksikkö. Perheneuvolaan ohjaudutaan yleisimmin vanhempien yhteydenoton kautta. Esimerkiksi opiskelijaterveydenhoitaja tai kuraattori saattaa myös ohjata nuoria arviointikäynneille. Opiskelijan kotipaikkakunnan perheneuvola osallistuu opiskelijakohtaiseen opiskelijahuoltoryhmään silloin kun kyseessä on perheneuvolan asiakkaana oleva opiskelija/perhe tai opiskelijan ohjaamista perheneuvolaan pidetään todennäköisenä. Monet perheneuvolat ovat rajanneet kasvatus- ja perheneuvontapalvelut alle 13-vuotiaille lapsille perheineen, mutta joissakin perheneuvoloissa palveluiden piiriin kuuluvat myös alle 18-vuotiaat nuoret perheineen. Sosiaalihuoltolaki ei rajoita asiakkuutta alle 13-vuotiaisiin.

Erityisasiantuntijat. Opiskeluhuollon tueksi voidaan kutsua erityisasiantuntijoita. Asiantuntijoiden kannanotot huomioidaan opiskeluhuoltotyöskentelyssä. Näitä voivat esimerkiksi olla erikoislääkäri, psykiatrinen sairaanhoitaja, psykoterapeutti, kunnan tai opiskelijan kotikunnan nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, puheterapeutti, toimintaterapeutti tai poliisi.

19. Toimenpiteet opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi

Vuosittain selvitetään opiskelijoiden näkemyksiä oppilaitoksen toiminnasta sekä opiskeluhuoltoon liittyvien palveluiden saatavuudesta ja toiminnasta.  Seurannasta vastaa oppilaitoksen pedagoginen rehtori. Opistovuoden lopussa tehtävästä valtakunnallisesta kansanopistoyhdistyksen toteuttamasta kyselystä saadaan tietoa opiskelijoiden antamasta arvioista koskien esimerkiksi tukitoimien toteutumisesta, yleisestä viihtyvyydestä, arvioinnista, tasa-arvon toteutumisesta sekä muista fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyvistä asioista. Opiskeluvuoden aikaiset poissaolotilastot kertovat omalta osaltaan opiskelijoiden tilanteesta. Kyselyn tulokset käydään läpi vuosittain yhdessä koko oppilaitoksen henkilökunnan kanssa.  Tuloksista tiedotetaan ja niitä käsitellään tarpeen mukaan kunta-/hyvinvointialuekohtaisessa opiskeluhuollon ohjausryhmässä.

Poissaolotilannetta tarkastellaan säännöllisesti ja poissaolojen syihin pyritään puuttumaan. Ryhmänohjaajat kartoittavat opiskeluryhmien hyvinvointia esimerkiksi ryhmänohjaustunneilla toteutettavilla kyselyillä ja ryhmäkeskusteluilla. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tuen tarpeesta saadaan tietoa myös säännöllisesti toteutettavilla ryhmänohjaajan keskusteluilla. Iltanuoriso-ohjaaja vastaa vapaa-ajan toiminnasta. Huolen syntyessä keskustellaan opiskelijan kanssa ja tarvittaessa voidaan kutsua koolle yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä.  Opiskeluhuoltosuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa ja koulutuksen ylläpitäjä seuraa sen toteutumista. Opistovuoden lopussa tehtävästä valtakunnallisesta kansanopistoyhdistyksen toteuttamasta kyselystä saadaan tietoa opiskeluhuollon riittävyydestä. Tarkemmin opiskeluhuollon toteutumista voidaan seurata erikseen opiskelijoille toteutettavilla kyselyillä.

20. Henkilöstön perehdyttäminen suunnitelmaan ja sen toteuttamiseen

Opiskeluhuoltosuunnitelma on koko henkilökunnan saatavilla sähköisessä muodossa. Uusia työntekijöitä tiedotetaan ja perehdytetään opiskeluhuoltosuunnitelmaan työsuhteen alussa. Johtokunnan hyväksymä opiskeluhuoltosuunnitelma on luettavissa oppilaitoksen kotisivuilla, osoitteessa www.jamsanopisto.fi

21. Opiskeluhuollosta tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille, yhteistyö- ja viranomaistahoille

Opiskeluhuollon palveluista tiedotetaan huoltajia lukuvuoden alussa Wilman kautta, opistovuoden aloitustilaisuudessa ja/tai kotiväen päivässä. Vastuu tiedottamisesta on pedagogisella rehtorilla. Opiskeluhuoltosuunnitelma on yhteistyö- ja viranomaistahojen luettavissa opiston verkkosivuilla. Toimintaohjeet kriisitilanteissa tiedottamiseen löytyy kriisitoimintamallista. Tiedotusvastaava kriisitilanteissa on rehtori. Jos rehtori on estynyt toimimaan, tulee vastuu delegoida hänen sijaiselleen.

Liite A Oppivelvollisen nuoren polku Jämsässä

Huoltajien vastuu

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö on tärkeää nuoren ohjauksessa. Huoltajien on tärkeää olla matalalla kynnyksellä yhteydessä oppilaitokseen ja osallistua oppilaitoksen tarjoamiin tilaisuuksiin ja palavereihin. Huoltaja vastaa siitä, että opiskelija suorittaa oppivelvollisuuden. Huoltajan tehtävänä on seurata läsnäoloja ja poissaoloja sekä selvittää tarvittaessa poissaolot Wilmaan. Opintojen tulee edetä henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti.

Perusopetus

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus perusopetuksen päättövaiheessa

Oppilaalla, joka tarvitsee perusopetuksen jälkeisiin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää tukea, on oikeus saada oppilaanohjauksen lisäksi tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta vuosiluokilla 8 ja 9.

Aloite tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen voi tulla koulun henkilökunnan tai opiskeluhuollon jäseneltä, huoltajalta tai oppilaalta itseltään. Opinto-ohjaaja arvioi tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen tarpeen ja konsultoi tarvittaessa muita asiantuntijoita.

Tehostetussa henkilökohtaisessa oppilaanohjauksessa tehdään henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma. Nuori saa enemmän henkilökohtaista ohjausta ja hänellä on mahdollisuus ylimääräisiin tutustumiskäynteihin ja koulutuskokeiluihin. Tehostettuun henkilökohtaiseen oppilaanohjaukseen kuuluu myös aktiivinen yhteistyö kodin ja koulun välillä. Lisäksi nuorella on mahdollisuus saada ohjausta ja tukea etsivän nuorisotyön ohjaajilta. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien nuorten jatko-opintojen suunnittelu tehdään yhteistyössä vammaispalveluiden kanssa.

Yhteishaku ja nivelvaiheyhteistyö

Oppivelvollisen on hakeuduttava ennen perusopetuksen viimeisen vuosiluokan päättymistä toisen asteen koulutukseen, nivelvaiheen koulutukseen tai muuhun oppivelvollisuuden piiriin kuuluvaan koulutukseen. Kaikki oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta jatko-opintoihin. Lisäksi järjestetään tapahtumia ja tutustumisia, jotta nuori saa tarvitsemaansa tietoa koulutusvalintansa tueksi. Perusopetuksen opinto-ohjaajat huolehtivat, että jokainen nuori hakeutuu jatko-opintoihin. Yhteishaku tehdään koulussa oman opinto-ohjaajan ohjauksessa.

Yhteishaun tulokset ilmoitetaan kesäkuussa. Perusopetuksen opinto-ohjaajat ovat tavoitettavissa, kun tulokset saapuvat, ja huolehtivat jälkiohjauksesta. Mikäli nuori ei ole saanut opiskelupaikkaa, hänet ohjataan hakemaan vapaita opiskelupaikkoja jatkuvassa haussa. Myös etsivän nuorisotyön ohjaajat ovat tavoitettavissa kesällä ja tarjoavat tukea hakeutumiseen liittyvissä asioissa.

Perusopetus ja toinen aste tekevät yhteistyötä nivelvaiheessa. Jämsän seudun opinto-ohjaajat ja toisten asteen johtoryhmä kokoontuvat säännöllisesti kehittäen toimintaa. Opinto-ohjaaja huolehtii tiedonsiirrosta toiselle asteelle yhdessä erityisopettajien kanssa. Oppilaasta toimitetaan koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksenjärjestäjälle.

Perusopetuksen opinto-ohjaaja valvoo, että nuori aloittaa jatko-opinnot elokuussa. Mikäli nuori ei saa opiskelupaikkaa tai ei aloita opintojaan, opinto-ohjaaja tekee nuoresta ilmoituksen asuinkunnalle. Tarvittaessa asuinkunta voi osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikan TUVA-koulutuksessa.

Oppivelvollisuuden suorittaminen perusopetuksen jälkeen

Oppivelvollisuus suoritetaan pääsääntöisesti lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi oppivelvollisuutta voi suorittaa tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (TUVA), kansanopistojen oppivelvollisille suunnatussa koulutukselle (opistovuosi oppivelvollisille) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (TELMA).

TUVA-koulutus vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa lukio- tai ammatillinen koulutus. TUVA-koulutuksen aikana opiskelijan on mahdollista suorittaa lukio-opintoja ja ammatillisten perustutkintojen opintoja, korottaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanoja ja vahvistaa kielitaitoaan. Jos opiskelija saavuttaa kesken opintojen riittävät valmiudet, tuetaan häntä hakeutumaan ja siirtymään tutkintotavoitteiseen koulutukseen kesken valmentavan koulutuksen.

Jämsässä oppivelvollinen voi suorittaa lukiokoulutusta Jämsän lukiossa sekä ammatillista ja TUVA-koulutusta Gradia Jämsässä. Lisäksi Jämsän kristillinen kansanopisto järjestää opistovuosi oppivelvollisille -koulutusta. Lähin vaativaa erityistä tukea tarjoava oppilaitos on Jyväskylän Spesia. Aikuisten perusopetusta toteutetaan OKSA-koulutuksessa Gradia Jyväskylässä.

Toinen aste

Henkilökohtainen suunnitelma ja tavoite

Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa tehostetaan jo olemassa olevia käytäntöjä. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija suorittaa toisen asteen tutkinnon enintään neljässä vuodessa. Opintojen alussa ryhmänohjaaja/ HOKS-ohjaaja laatii jokaisen opiskelijan kanssa yhdessä henkilökohtaisen suunnitelman, jossa huomioidaan mahdolliset aiemmat tukitoimet ja perusopetuksen välittämät niveltiedot. Ryhmänohjaaja/ HOKS-ohjaaja kutsuu huoltajat mukaan suunnitelman laadintaan. Suunnitelmaa päivitetään ja muutetaan säännöllisesti opiskelijan (ja huoltajan) kanssa. Opintojen tulee edetä suunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa opiskelija ohjataan oppimisen tuen palvelujen piiriin ja ne kirjataan Wilmaan.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan sisältyy urasuunnitelma. Ammatillisesta koulutuksesta valmistunut opiskelija siirtyy työelämään ja tai jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen tarjotaan uraohjausta, joka sisältää myös ohjausta jatko-opintoihin. Lukiosta valmistuneella opiskelijalle on tehty opintojen aikana jatko-opintosuunnitelma. Jälkiohjausta on mahdollisuus saada vielä vuosi valmistumisen jälkeenkin. Myös etsivän nuorisotyön ohjaajilta on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta.

Jos oppivelvollisuuden suorittaminen ei etene suunnitelman mukaan

Huoleen oppivelvollisen opinnoista ja hyvinvoinnista puututaan nopeasti. Opiskelija ohjataan opiskeluhuollon palveluihin sekä suunnitellaan tarvittaessa muita palveluja tai tukitoimia opintoihin yhteistyössä opiskelijan ja huoltajien kanssa. Ryhmänohjaaja/HOKS-ohjaaja ilmoittaa huoltajalle, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaan ja kutsuu huoltajat huoli- tai asiantuntijapalaveriin. Oppilaitoksessa sovitaan sisäisesti työnjaosta ja tehtävistä. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat opiskeluterveydenhuolto-, kuraattori- ja psykologipalvelut. Yhteistyötä tehdään nuorisopsykiatrian, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Aloite yhteistyöpalaveriin voi tulla oppilaitoksesta, huoltajalta, opiskelijalta tai muilta verkoston jäseniltä.

Oppilaitos (ryhmänohjaaja/ HOKS-ohjaaja ja opinto-ohjaaja) seuraa suunnitelman toteutumista. Lisäksi oppivelvollista ja huoltajaa tulee tiedottaa prosessin eri vaiheista. Mikäli opiskelija/ huoltaja eivät sitoudu yhdessä tehtyyn suunnitelmaan ja opiskelija ei edistä opintojaan, järjestetään kuulemistilaisuus oppivelvollisen eronneeksi katsomista koskevassa asiassa kuukauden sisällä. Kun oppivelvollisuus on vaarassa jäädä suorittamatta, on tuen tarpeen arvioimiseksi tehtävä yhteydenotto kunnan sosiaalitoimeen (Sosiaalihuoltolaki 35 §).

Mikäli opiskelija katsotaan eronneeksi eikä hänellä ole opiskelupaikkaa, opinto-ohjaaja tekee ilmoituksen oppivelvollisesta asuinkunnalle (VALPAS). Nuoren suostumuksella tilanteesta ilmoitetaan myös etsivään nuorisotyöhön.

Oppivelvollinen voi erota oppilaitoksesta oman ilmoituksen perusteella vain, jos hänellä on uusi opiskelupaikka. Mikäli opiskelija haluaa vaihtaa oppilaitosta tai koulutusalaa, opinto-ohjaaja auttaa opiskelijaa löytämään sopivan henkilökohtaisen opintopolun ja -oppimisympäristön yhteistyössä seudun oppilaitosten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Opinto-ohjaaja on yhteydessä huoltajiin. Opiskelijan vaihtaessa oppilaitosta ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy uudelle koulutuksenjärjestäjälle. Jos oppivelvollinen haluaa tilapäisesti vaihtaa toisiin opintoihin ja palata tämän jälkeen takaisin alkuperäisiin opintoihin, on lyhytaikainen vaihdos mahdollinen sopimalla siitä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Oppivelvollisuuden määräaikainen keskeyttäminen

Opinto-ohjaaja selvittää voidaanko oppivelvollisuuden suorittamista jatkaa sellaisin järjestelyin ja tukitoimin, että opintojen jatkaminen henkilökohtaisen suunnitelman avulla on mahdollista. Arviointia tehdään yhteistyössä oppivelvollisen, huoltajan ja asiantuntijaverkoston kanssa. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen voidaan tehdä oppivelvollisen ja huoltajan hakemuksesta perustellusta syystä. Perusteita ovat pitkäaikainen sairaus tai vamma, vanhempainvapaa, tilapäinen oleskelu ulkomailla, jolloin oppivelvollisen on suoritettava oppivelvollisuuttaan ulkomailla, tai elämäntilanteeseen liittyvä muu painava syy. Oppivelvollisen alle 18-vuotiaan osalta määräaikaisesta keskeytyksestä tehdään ennaltaehkäisevästi viipymättä sosiaalihuoltolain mukainen ilmoitus. Määräaikaisen keskeyttämisen lähtökohtana on, että oppivelvollinen palaa jatkamaan opintojaan määräaikaisen keskeytymisen syyn päätyttyä tai poistuttua. Oppivelvollisen on aina oikeus palata opiskelemaan, jos olosuhteet muuttuvat.

Oppilaitoksella säilyy opiskelijan ohjaus- ja valvontavastuu, mikäli oppivelvollisuuden suorittaminen keskeytetään määräajaksi (paitsi tilapäisen ulkomailla oleskelun ajalla). Keskeytyksen ajaksi on hyvä tehdä suunnitelma oppivelvollisen säännöllisestä verkoston tuesta ja seurannasta. Tarvittaessa, nuoren suostumuksella keskeyttämisestä ilmoitetaan myös etsivään nuorisotyöhön. Mikäli tuki ei ole riittävää, tai näyttää siltä, ettei nuori pysty palaamaan takaisin opintojen pariin keskeytyksen jälkeen, on oltava yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen. Nuorelle laaditaan korvaava suunnitelma kunnan toimesta.

Oppivelvollisuuden keskeyttäminen toistaiseksi

Oppivelvollisella on oikeus keskeyttää oppivelvollisuuden suorittaminen toistaiseksi, jos oppivelvollisuuden suorittamisen estävä sairaus tai vamma on luonteeltaan pysyvä. Arviointi ja jatkosuunnitelma tehdään yhteistyössä oppivelvollisen, huoltajan ja asiantuntijaverkoston kanssa. Päätös oppivelvollisuuden keskeytyksestä tehdään hakemuksesta, jonka voi tehdä oppivelvollinen itse, huoltaja tai muu laillinen edustaja. Mikäli oppivelvollisuuden keskeyttäminen suorittaminen keskeytetään toistaiseksi, opinto-ohjaaja tekee ilmoituksen oppivelvollisesta asuinkunnalle (VALPAS).

Lomake 1 Suostumus opiskeluhuollon palveluihin

Linkki PDF-tiedostoon: Lomake 1 Suostumus opiskeluhuollon palveluihin

Lomake 2 Opiskeluhuollon kertomus

Linkki PDF-tiedostoon: Lomake 2 Opiskeluhuollon kertomus

Lomake 3 Muistio kiusaamistilanteen selvittelystä

Linkki PDF-tiedostoon: Lomake 3 Muistio kiusaamistilanteen selvittelystä